sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua

Joka joulu pitää ainakin yksi hyasintti ostaa, se kuuluu ehdottomasti jouluun. Lapsuudenkodissani oli aina jouluna hyasintteja, juontaa varmaan juurensa sieltä. Siihen aikaan ei tainnut paljon muita joulukukkia vielä ollakaan. Tykkään hyasintin tuoksusta, aina välillä pitää käydä nuuhkimassa :) Onneksi emme ole sille allergisia. Ostin valkoisen hyasintin, joka on kohta parhaimmillaan kukassa. Toinen sininen on vielä nuppuinen ja otan sen huoneenlämpöön vähän myöhemmin.

Hyasinttiruukun laitoin suojaruukkuun, koristeeksi jäkälää, rusetti ja tekolunta.

Toinen talvettamistani jouluruusuista on kukkaa pukkaamassa. Kaksi kukkaa näyttäs pian aukeavan, juurella vielä muutama nuppu. Näyttäs nämä jouluruusut talvetussysteemilläkin kukkivan, ei tosin kovinkaan runsaasti.



Lunta on tullut mukavasti, sellaista kevyttä, joka on tarttunut puihin ja pensaisiin.  Luo oikein jouluista tunnelmaa.

Kesällä runsaasti kukkinut omenapuu näyttää nyt tältä.

Risulintu uinuu lumipeitteen alla.

Onnistuin jäädyttämään yhden jäälyhdyn, joka sai myös lumikuorrutteen.


Hyvää Joulua!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Jouluistutus ja punatulkkuja

Kävin Bauhausissa kukkaostoksilla ja mukaan tarttui seuraavat kasvit:
     Lamosalali                                Sypressi                              Tuija-teddy

                      
Lamosalalista käytetään myös nimeä joulupuolukka, tässä onkin joulunpunaiset marjat. Lumetettu sypressi on minulla lähes jokajouluinen ostos. Tuija-teddy (purkissa luki: thuja occ. 'Teddy') on minulle uusi tuttavuus; hauska pieni pallo. Nämä kaikki viihtyvät viileässä. Näistä sitten tein jouluistutuksen.

Koristeeksi laitoin muutaman kävyn ja lumiukko-kynttilän. Lopuksi lumisprayta. Vien tämän tuliaiseksi, toivottavasti saaja tykkää.



Pihalla on nyt "talven" tullen näkynyt muutama punatulkku. En olekaan nähnyt niitä muutamaan vuoteen lintulaudalla tai pikemminkin lintulaudan alla: siellä näkyvät nokkivan.



Näistä tulee jotenkin jouluinen tunnelma.


lauantai 6. joulukuuta 2014

Huonekuusi koristautuu itsenäisyyspäivään

Jokunen vuosi sitten tuli hankittua tämä huonekuusi joulun jälkeisestä alemyynnistä. Taitaapa tulla kohta 4 vuotta olleeksi. Luulin tätä vaativaksi kasviksi, mutta yllättävän helppo tämä on ollut. Huonekuusta voisi pitää kesällä ulkonakin, mutta minulla tämä on ollut aina sisällä. Talven tosin viettää vähän viileämmässä huoneessa. Mittasin kuusen pituuden; on nyt n. 80 cm mullan pinnasta. Kuinkahan korkeaksi mahtaa kasvaa? 

Nyt sitten koristelin kuusen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Ensin hän kävi suihkussa ja sitten puettiin koristeet ylle. Kovin painavaa ei voi laittaa, sillä oksat ovat aika hentoiset.

 Siispä laitoin hopeista kuusenlametta, sinisiä pikkupalloja, paperiset suomenliput ja pienen valonauhan, joka toimii paristoilla.
 


Hyvää Itsenäisyyspäivää!

torstai 27. marraskuuta 2014

Kuusi kuvaa kesästä

Sain Kesäkukalta Kosmosta ja leijonankitaa -blogista haasteen, jossa ohjeena oli valita kuusi kesäistä kuvaa.
"Haasteessa on tarkoitus valita kuusi kuvaa viime kesästä. Aihe on tottakai täysin vapaa, kunhan vain kuvat ovat viime kesältä. Siispä, suosikkikasveista, kesän projekteista, onnistumisen ilosta, reissuista tai vaikka vain kauniista valokuvista on haasteenne tehty."

Mukava oli selata menneen kesän kuvia ja päädyin sitten valitsemaan seuraavat kuvat:


Kesä on jo lähellä toukokuun lopussa.


Omenapuun runsas kukinta kesäkuun alussa oli yllätys.


 Syreeni kukkii ja lunta sataa, kesäkuun 17. päivä.


Luonnonkukkia juhannuksen aikaan: kurjenpolvia ja muutama niittyleinikki.


Juhannukseen kuuluu myös veden liplatusta.


Lopuksi vähän väriä: palava rakkaus. Nämä kukkivat kivasti viime kesänä.


Mikäli joku haluaa jatkaa kesän muistelua kuvien merkeissä, niin tästä voi napata haasteen itselleen.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Risutötterö

Syksyllä kaadettiin pihalta koivu ja otin sitten siitä oksat talteen siltä varalta, että jos sais jotain niistä tehdyksi. Joskus olen nähnyt risuista tehtyjä tötteröitä tai miksi niitä sanottaneenkaan. Ajattelinpa sitten kokeilla sellaisen tekoa. Nyt alkuviikosta oli sen verran lämmintä, että tarkeni taas ulkona askarrella.

"Istutus"astiaksi otin ämpärin johon laitoin kesäkukilla ollutta multaa. Keskelle tökkäsin isoimman oksan ja sitten vieri viereen muita oksia.

Kun oksia oli mielestäni tarpeeksi, sidoin ohuella rautalangalla nipun yhteen.

Sitten kiedoin rautalangalla tötteröksi.

Ja päätin vielä lisätä risuja.

Lopuksi kiedoin rautalangalla tötteröksi ja lisäsin led-valot.
Ledit oli käteva pujottaa rautalankojen alle.


Valoa pimeyteen
 


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Mikä kasvi?

Tietääkö kukaan, mikähän mahtaa olla alla oleva kasvi?


Ostin sen vuosi sitten erään kaupan kukkaosastolta poistomyynnistä. Kasvissa ei ollut mitään tuotelappua, josta olisi voinut päätellä jotain. Eikä myyjäkään osannut sanoa, mikä tämä on.

"Varsi" mennä suikertaa vaakatasossa, josta lähtee pitkähkön varren päässä olevat lehdet. Varret ovat punapilkulliset ja hieman karvaiset. Lehdet muistuttavat begonian lehtiä. Lehdet ovat päältäpäin tummanvihreät ja alta tummanpunaiset, keskelle muodostuu jonkinlainen kiehkura.


Valon määrä saa kasvin näyttämään erilaiselta. Auringonvalossa lehtien punainen väri korostuu, ja kasvi näyttää ihan punalehtiseltä.



Normaalissa valossa kasvi on enimmäkseen vihreälehtinen. Minulla kasvi ei ole kukkinut. Mahtaaneeko kukkia, mikä sitten lieneekään. Minusta kasvi on hauska, kun se näyttää erilaiselta valon vaihtelun mukaan.


lauantai 25. lokakuuta 2014

Siivekkäät ystävämme

Viikolla laitoin linnuille talipalloja ja siemenautomaatin. Heti olivat siivekkäät ystävämme katsastamassa tarjontaa. Tali- ja sinitiaisia sekä pikkuvarpusia lennähteli nokkimassa tiuhaan tahtiin.

Pikkuvarpusia; kahta eri nokkimistyyliä

Talitiaisella myös oma tyyli

Pihlajassa kävi ruokailemassa oudon näköisiä lintuja.


Ensin luulin näitä tilhiksi, mutta nyt lähempää katsottuna eivät taida tilhejä ollakaan?

 


Lokakuun alkupuolella sain kuvattua hömötiaisen. Olin jo pitemmän aikaa kuullut jotain tii-tiin tapaista ääntelyä ja ihmettelin, kelle ääni mahtaa kuulua. Asia selvisi kun eräänä päivänä hömötiaiset lennähtelivät syömässä jalopähkämön siemeniä äännellen tii-tiitä.

Jalopähkämön siemenet maistuvat
 

Ilmeisesti perennojen siemenet ovat lintujen ravintoa. Kelpaakohan kaikkien perennojen siemenet?
Nauhuksella on muhkeat siementangot. Näissä riittäisi syötävää.

Tänä aamuna olikin sitten jo lunta maassa, noin 10 cm. Fasaanit ilmestyivät aamulla ruokaa etsimään. Rouva fasaani kävi nokkimassa pihlajan marjoja.

Kun tarkasti katsoo, saattaa juuri ja juuri havaita marjan nokassa

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Talvivalkosipulin istutusta

Olen istuttanut valkosipulin kynnet yleensä lokakuun puolivälissä. Tämän viikon pakkaset saivat kuitenkin aikaan sen, että maa oli pinnalta jo kohmeessa. Mutta kun pinnan sai rikki, niin syvemmältä löytyi sulaa maata.


Kuudesta valkosipulista irrottelin ensin kynnet erilleen. Kynsiä kertyi viitisenkymmentä kappaletta. Tästä valkosipulista en tiedä, että mikä on kannaltaan. Luulen kuitenkin, että kyseessä on Aleksanda, joka on hyvin yleinen kanta.


Istutustapani on, että tökkään etusormella kolon maahan ja työnnän sitten kynnen multaan. Menee silloin vajaan 10 cm:n syvyyteen. Lopuksi peittelen mullalla.


Täällä valkosipulin kynnet nyt sitten köllöttävät. Jospa sieltä keväällä jotain nousisi.


Kasvimaalla sinnittelee vielä lehtikaali


ja purjot, joita en ehtinyt ennen pakkasia nostaa. Purjo kyllä sietää pientä pakkasta, mutta onkohan vajaan 10 asteen pakkaset jo liikaa?


Pitää nostaa ja katsoa miltä näyttävät. Sittenpä satokausi onkin tältä syksyltä ohi. Hyvä niin, saa puutarhailija vähän levähtää niin jaksaa uudella innolla keväällä taas kylvää ja istuttaa.


lauantai 11. lokakuuta 2014

Voihan tyrni

Meillä on kolme tyrnipensasta, siis kaksi tyttötyrniä ja yksi poikatyrni. Ovat olleet jo muutaman vuoden. Viime syksynä niihin tuli jonkin verran marjoja, mutta linnut kerkesivät ensin apajille. Tänä syksynä tuli toiseen tyttöpensaaseen jo ihan mukavasti satoa. Ja suojasin ajoissa verkoilla.

 

Mutta  marjojen keräämistä vetkuttelin liian pitkään ja se kostautui, sillä marjat tahtoi purskahdella rikki poimittaessa. Ja sitä voi todellakin sanoa poimimiseksi; marjat pitää ottaa yksi kerrallaan ja nykäistä irti oksasta, ei lähde ihan riipaisemalla. Ja piikkejäkin pensaassa on; kädet on naarmuilla poimintaurakan jälkeen. Tietääkö kukaan, voisikohan piikit poistaa pensaasta? Onko poistamisesta jotain haittaa kasville?

Superterveellisiä ovat nämä pohjolan pikku "appelsiinit".  Mutta kerääminen saisi olla helpompaa ja maku miellyttävämpi.

Parin tunnin keräämisen jälkeen saalis oli tämä. Pari litraa marjoja. Ja sitten kysymys, mitähän näistä voisi tehdä?

Kahden päivän saalis 2 x tämä määrä
Seikkailtuani tyrnin nettimaailmassa  tulin siihen tulokseen, että soseutan nämä tehosekoittimessa. Tuli kuitenkin mehua eikä sosetta. Siivilöin mehun sitten erikseen ja pakastin sen jääpalapusseissa. Ja mäskistä leivoin sitten sämpylöitä.

Tämä kesä/syksy onkin ollut jännä siinä mielessä, että satoa on tullut uusista lajeista (omena, aronia, tyrni) ihan säilöttäväksi asti ja on pitänyt miettiä niiden säilöntäkeinoja.


lauantai 4. lokakuuta 2014

Kasvihuoneen tyhjennystä ja muuta keräilyä

Tällä viikolla tyhjensin kasvihuoneen lähes kokonaan.
Vielä oli jonkin verran kerättävää.
Keräsin pois kypsät ja vähänkin värittyneet tomaatit ja paprikat, sekä mansikat.  Jätin raa'an vihreät huoneeseen, saavat siellä nyt pärjäillä itsekseen. Enää ei ole tarkoitus lämmittää. Muutamina öinä olen laittanut lämmitystä, kun on ollut pakkasta luvassa. Lämmittimenä olen käyttänyt pientä lämpöpuhallinta, jonka olen ajastanut kellokytkimellä.

Paprikoita: Californian Wonder ja paprikan siemenistä kasvatetut.
Kirsikkatomaatit: vas. Sweet Baby ja oik. Black Cherry.
Luumutomaatti Olivade ja kirsikkatomaatti Ildi (kelt.). Sekä amppelimansikoita.
 Suosikkini on Black Cherry, makeita ovat myös Sweet Baby ja Ildi.


Viikolla keräsin myös marja-aronioita. Meillä on yksi pensas ja nyt tuli ihan mukavasti satoa. Marjat ovat kyllä maultaan karvaita, niitä ei oikein sellaisenaan syö.

 

Tein marjoista omenoiden kans sosetta ja ensimmäisen kerran kokeilin myös marjojen kuivausta.  Kuivaaminen onnistui ihan hyvin, vaikka aikaa siinä meni.

 Superfoodia; sisältää paljon mm. vitamiineja ja flavonoideja.


Ennen pakkasia keräsin myös keijunmekon siemeniä.


Keijunmekon siemenkota löytyy hameen alta.

Hauskannäköisiä pallukoita :)

Siemenet ovat pallukan sisällä, josta ne voi rapistella irti kuivatuksen jälkeen.