lauantai 29. heinäkuuta 2017

Kuka on hän?

Kuvauskierroksella puutarhassa huomasin päivänkakkarassa tällaisen kovakuoriaisen, joka on minulle ihan outo.


Isokokoinen ja vihertävä otus. Mahtaako hän olla hyödyllinen vai haitallinen?


Mitään kiirettä hän ei pitänyt, hitaasti mönki päivänkakkarassa.

Kauniinvärinen ainakin.

Mielenkiintoni heräsi. Tietääkä joku, kuka hän on? Onko pihallasi vieraillut tällaista?


maanantai 24. heinäkuuta 2017

Kihnun saarella

Kävimme Virossa lomamatkalla ja teimme päiväretken Kihnun saarelle. Saaren pituus on 7 km ja leveys leveimmästä kohdasta hieman yli 3 km.  Saari sijaitsee noin 41 kilometrin päässä Pärnusta ja siellä on noin 600 asukasta.

Lähdimme aamulla Pärnusta Munalaidin satamaan.
Matkalla oli kaunista nähtävää, kuten tämä vihreä tunneli, jota pitkin ajoimme.


Autolautta tulossa hakemaan matkalaisia.
 Nautakarjaa laiduntamassa ja joutsenia uiskentelemassa.


Lautta saapui Munalaidin satamaan.
Autot, pyörät, jalankulkijat ym. lastattiin kyytiin ja matka Kihnulle alkoi.


Reippaan tunnin kuluttua Lemsin satama ilmestyi näköpiiriin.


Maissa. Mäntyjä kasvaa täälläkin, pitkiä sellaisia.


 Kihnun ja Viron lippu.


Linakülan kylässä on kirkko.


Tien toisella puolella on kotiseutumuseo.


Rakennus on värikäs, koska ulkopuolellekin on ripustettu taidetta. Kiva idea.


Saaren eteläkärjessä sijaitsee majakka.


Majakka näyttää uljaalta. Kiipesimme näköalatasanteelle.


Tornista katsottuna maisema näyttää tältä...


... ja tältä.


Päivä oli kaunis.


Onkohan tämä merikaalta?


 Ruusujakin löytyi.


 Paikallisia käsitöitä myytiin useassa paikassa.


Tällainen jakkara lähti meidän mukaan ylläolevasta puodista.
 Istuinosassa on Kihnun kartta.


Olimme liikkeellä omalla autolla, mutta tutustuminen saareen käy ehkä kätevimmin polkupyörällä hyvällä säällä. Saarella vallitsi kiireetön ja leppoisa tunnelma. Oli monenlaista nähtävää.

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Kotona jälleen

Olimme viikon reissussa ja kotiin päästyä suuntasin puutarhan tarkastukseen. Ensimmäiseksi kasvihuonetta moikkaamaan. Siellä oli lähtiessämme muutamia melkein kypsiä tomaatteja, jotka lupasimme kastelijoiden käyttöön. Suuri kiitos kastelijoille! Ilman kastelijoita olisi hankalaa lähteä lomamatkalle.

Nyt näyttää mm. 'Tigerellassa'  olevan ihan pian syötävä tomaatti. Jännä päästä maistamaaan tätä minulle uutta lajiketta.


Paprikat ovat vielä ihan vihreitä. Tässä suippopaprikaa.


Sitten kasvimaalle. Hohhoijaa...rikkakasvit ovat uudelleen vallanneet koko alueen.

 Valkosipulit ovat hyvinvoivia, ja saaneet ylivallan rikkaruohoista.


 Omenapuihin on tulossa omppuja, kiva :)


Sitten terassille. Täällä majailee pensastomaatti 'Wippersnapper' koska tilaa ei ollut kasvihuoneesssa. Pari punaista tomaattia.......ja mitä! KIRVOJA, ARGH!


Poistin kirvaisimmat lehdet ja lopuksi suihkutin kylmällä vedellä. Toivottavasti tästä olisi apua. Jos ei, uskaltaaakohan tomaatin suihkuttaa mäntysuopavedellä?


Terassilla oli mukaviakin uutisia. Keväällä hankkimani daalia (lajike pitäisi tarkistaa) oli avannut kukkansa.


Samoin siemenistä kylvämäni pikkupetuniat olivat avanneet ensimmäiset kukkansa. Keväällä näytti, ettei näistä tule yhtään mitään, mutta piristyivät päästyään parvekelaatikkoon.


 Perennapenkissä keltapäivänlilja oli alkanut kukkimaan. Ihana tuoksu!!


Ja perennapenkkiin istuttamani puikkokämmekkä oli alkanut kukkimaan! Tämä orkidea kitui sisällä ja yritti kukkiakin uudelleen, mutta nuput kuihtuivat aina pois. Laitoin sitten perennapenkkiin ajatellen, että jääköön sinne. Pitäisiköhän sittenkin ottaa vielä syksyllä talteen...


Loma oli virkistävä. Mutta nyt sitten rikkaruohojen kimppuun. Mikäli sää sallii...

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Illakko

Vuosia sitten kylvin kukkapenkkiin illakonsiemeniä. Kasvi kukki muutaman vuoden liiloin ja valkein kukin. Vähitellen illakko kuitenkin hävisi, joskus saattoi pari vartta nousta. Rikkaruohoja nyhtäessä tulin varmaankin poistaneeksi myös illakon taimia. Illakkohan on oikeastaan kaksivuotinen kasvi; ensimmäisenä kesänä kasvattaa taimen ja kukkii toisena kesänä.


Tänä kesänä ihmettelin sitten kahta erikoisennäköistä tainta perennapenkin reunassa. Pohdin, ovatko hyvinkasvaneita rikkaruohoja vai kenties jokin kukkakasvi. Päätin kuitenkin jäädä seuraamaan, mitä niistä kehittyy. Onneksi jätin heidät paikalleen, sillä illakoiksi ne sitten osoittautuivat. Siemeniä oli säilynyt mullassa ja päättivät tänä kesänä yllättää kukinnallaan.


Kukissa on hyvä tuoksu. Nyt pitääkin laittaa siemeniä merkitylle alueelle, jottei tule vahingossa niitä poistaneeksi. Haluan tämän hyväntuoksuisen maatiasperennan säilyvän puutarhassani.

Näitä kelpaa nuuhkia. Yöperhosetkin tykkäävät.